Ihmisen perustarve on tulla kuulluksi ja nähdyksi – myös työpaikalla. Jotta tämä toteutuu, kohtaamisille ja läsnäololle on oltava aikaa ja tilaa. Miten vuorovaikutuksesta tehdään jatkuvaa ja miksi se kannattaa?

Vuorovaikutuksesta ja yhteisöllisyydestä keskustelevat Parempaa (työ)elämää -podcastissa juontaja Saana Rossi ja Great Place To Work Suomen toimitusjohtaja Kirsi Ilmasti Tiketin kanssa. Podcastin neljännessä jaksossa Tiketin toimitusjohtaja Mirva Merimaa ja palvelujohtaja Sanna Reko kertovat, miten jatkuvaa vuorovaikutusta rakennetaan, mitä hyötyä siitä on ja miten työntekijäelämykset luovat kohtaamisia.

Lue parhaita poimintoja keskustelusta tästä jutusta tai kuuntele koko podcast-jakso nyt Spotifyssa tai Great Place to Work Suomen sivustolla. Jaksossa syvennytään vuorovaikutuksen ja kohtaamisten rooliin hyvän työpaikan rakentamisessa.

Kaikki Suomen Parhaat Työpaikat 2024 -listan sarjojen voittajien kommentit voit kuunnella podcastin ensimmäisestä jaksosta.

Parempaa (työ)elämää on Great Place to Work Suomen podcast, joka kertoo tositarinoita työpaikkojen arjesta ja nostaa esille haasteet ja onnistumiset parhaiden työpaikkojen taustalla. Parempi työelämä on matka, ei päämäärä. Podcastin tuottaa Tietoja Media.

Tiketti on tapahtumajärjestäjän paras ystävä, joka auttaa löytämään yleisöä tapahtumiin, markkinoimalla tapahtumia ja välittämällä lippuja. Lisäksi Tiketti hoitaa tapahtumissa lipuntarkastuksen ja sisäänoton, laitteiston ja varmistaa, että asiakaskokemus on ensiluokkainen erilaisissa tapahtumissa. Great Place To Workin data kertoo, että Tiketillä työntekijöiden kokemus yhteishengestä on huippuluokkaa – 98 % kokee yhteishengen positiiviseksi. Tiketin toimintaa arjessa tukee luottamus siihen, että johto tekee, mitä lupaa, ja toimii arvojen mukaisesti.

Kokouksia vai kohtaamisia?

Jatkuva, arjessa tapahtuva vuorovaikutus on merkittävässä roolissa Tiketissä. Se edistää läpinäkyvyyttä, luo yhteishenkeä ja rakentaa luottamusta. Jatkuvan vuorovaikutuksen kehittäminen heilahti liikkeelle toden teolla pandemia-aikana.

“Aloimme panostamaan vuorovaikutukseen merkittävästi, etenkin silloin, kun siirryttiin toimistolta etäilijöiksi. Silloin oli pakko kehittää erilaisia tapoja yhteydenpitoon ja sitä olemme jatkaneet”, kertoo Mirva Merimaa, Tiketin toimitusjohtaja.

Vuorovaikutuksen kehittämiseen kuuluvat yleisesti tiedon kulku sekä tiimien, esihenkilöiden ja työntekijöiden kohtaamiset. Kaikki tieto on pitkälti kaikkien saatavilla yhteisillä palvelimilla ja Slack-kanavilla.

“Meillä on yhteinen päämäärä olla tapahtumajärjestäjän paras ystävä. Kun tehdään yli osastorajojen töitä yhdessä, niin vuorovaikutuksen täytyy toimia. Siksi koemme, että on tärkeää mahdollistaa säännölliset kohtaamiset”, Merimaa kuvailee.

Tiketissä keskustelunkäymisen tapoja ovat:

• Kuuden viikon välein käytävät keskustelut, joissa asetetaan tavoitteita seuraavalla jaksolle.
• Tiimien väliset viikottaiset kokoontumiset, esimerkiksi myynti ja markkinointi kohtaavat kerran viikossa
• Tiimien omat viikkokokoukset, joissa tiimi suunnittelee viikkoa ja käy läpi edeltävää.
• Koko henkilökunnan viikkokokous, jossa jokainen tiimi käy läpi viikon tärkeimmät asiat, jotta koko yritys pysyy kartalla asioista, jotka vaativat muiden tiimien panosta tai huomioimista.

Eikö jatkuva kokoustaminen ja kokoontuminen käy raskaaksi? Merimaa myöntää, että joidenkin kokousten tarpeellisuutta on pohdittu: “Välillä olemme kyselleet, että pitäisikö luopua koko henkilökunnan säännöllisistä kokouksista, mutta palautteen mukaan ne koetaan tarpeellisiksi.”

Ajan ja tilan varaaminen jatkuvalle vuorovaikutukselle on tapa osoittaa arvostusta työntekijöitä kohtaan.

Markkinointipäällikkö Johanna Pulsan mielestä Tiketin vahva vuorovaikutuskulttuuri ja sitä tukevat toimet edistävät ihmisen perustarvetta tulla kuulluksi ja kohdatuksi.

“Kun puhutaan avoimesti ja jaetaan tietoa, kuunnellaan ja osallistetaan, niin ihmiset kokevat kuuluvansa työyhteisöön ja siten työn merkityksellisyys ja työmotivaatio kasvavat”, Johanna Pulsa kertoo .

Yksi eniten toistuvista palautteista jatkuvan vuorovaikutuksen hyödyistä liittyy arvostuksen tunteeseen: “Työntekijöille syntyy tunne, että heillä ja heidän mielipiteillään on väliä.” Ajan ja tilan lisäksi laadukas vuorovaikutus vaatii läsnäoloa. Sillä on suuri merkitys, että pysähdytään hetkeen ja kuullaan, mitä toinen sanoo ja mitä on mielen päällä.

Palaute osana jatkuvaa vuorovaikutusta

Jatkuva vuorovaikutus ja arvostuksen osoittaminen kaikkien mielipiteitä kohtaan vahvistaa luottamusta, mikä on edellytys avoimuudelle ja rohkeudelle. Tiketillä ratkaisujen löytäminen, rohkeus kehittää ja uskallus olla keskeneräisiä kulkevat läpi koko organisaation.

“Käymme avoimesti asiakkailta tulevaa palautetta läpi, myös rakentavaa palautetta. Silloin tavoitteena ei ole etsiä syyllisiä, vaan pohtia ratkaisuja”, kuvailee palvelujohtaja Sanna Reko.

Rakentavaa palautetta käydään viikoittain läpi ja mietitään, mitä voidaan kehittää, mutta onnistumisia ei sivuuteta. Moni käy mielellään lukemassa Slackin kehulinjaa, jossa nostetaan asiakkailta tulleet kehut ja iloitaan toisten puolesta.

Tiketillä fiiliksellä on väliä. Viikoittaisessa pulssikyselyssä kartoitetaan, millainen on työntekijän oma fiilis, ilmapiiri työpaikalla ja työmäärä. Noin 40-50 % työntekijöistä vastaa pulssikyselyyn joka viikko ja tulokset käsitellään johtoryhmässä.

“Jos tuloksissa on jotain hälyttävää, pohdimme, mitä pitää tehdä ja analysoimme myös syitä signaalien taustalla”, kertoo palvelujohtaja Sanna Reko.

“Jos liiallinen työmäärä nousee pulssikyselyssä, mietimme, miten työmäärä jakaantuu, tarvitaanko lisäapuja toiselta osastolta tai voimmeko hyödyntää ulkoisia palveluita.” Sanna Reko painottaa, että tärkeää on analysoida, mitä signaalien taustalla on ja päästä kiinni syihin, jotka aiheuttavat esimerkiksi suurta työkuormaa.

Mistä vuorovaikutuskeskeisyys kumpuaa?

Tapahtuma-ala on huonosti ennustettava, joten on varauduttava siihen, että pystytään reagoimaan nopealla aikataululla ja hoitamaan 100 suunnitellun tapahtuman sijaan 150.

“Tilanteet muuttuvat ja joskus joudumme elämään melko hektisessä rytmissä. Esimerkiksi urheilujoukkueen menestys illan pelissä voi vaikuttaa siihen, alkaako lipunmyynti seuraavana aamuna jatkopeleihin.” Kun yllätyksiä tulee koko ajan ja niihin on reagoitava nopeasti, suunnitelmien muuttaminen vaatii keskustelua ja yhteistyötä. Näin liiketoiminta itsessään tavallaan pakottaa vuorovaikutuskeskeisyyteen.

Lisäksi vuorovaikutuksen tärkeys on konkretisoinut Mirva Merimaalle ajan ja kokemuksen myötä.

“Aloitin vuonna 1995 Tiketin ainoana työntekijänä. Siitä yritys on kasvanut hurjasti, välillä nopeaa vauhtia. Erehdysten ja kompastusten kautta olen ymmärtänyt, että kolmenkymmenen hengen organisaatiossa vuorovaikutus kaipaa erilaista rakennetta kuin viiden hengen pienessä tiimissä.”

Yrityksen kasvaessa tekemiseen on tullut mukaan erilaisia välineitä, palavereita ja muistioita sekä jonkinlaista byrokratiaa, mutta ennen kaikkea tarve vuorovaikutukseen lähtee ihmisistä.

Joskus aikanaan Merimaa päätti, että Tiketistä ei tule yritystä, jossa ihmiset eivät tunne toisiaan tai tiedä, mitä muut tekevät.

“Haluamme varmistaa, että kaikki tuntevat toisensa ja tietävät, keitä organisaatiossa on töissä. En tiedä, kuinka pitkälle tätä voi jatkaa, mutta varmaan ainakin siihen asti, että ollaan sadassa ihmisessä.”

Onko työntekijäelämys hypeä vai odottamattomia kohtaamisia?

Tapahtuma-alan kiinnostava työkenttä ja monipuoliset päivät luovat jo itsessään tietynlaista elämyksellisyyttä: vaihtuvat tapahtumat ja eri aikoina trendaavat asiat luovat mielenkiintoa työhön. Lisäksi Tiketti järjestää pieniä ja isoja elämyksiä työntekijöille.

“Kun ihmisen elämästä iso osa menee työpaikalla, niin kyllä sen työn tekemisen pitää olla kivaa ja siihen pitää olla motivaatiota”, sanoo Mirva Merimaa.

Mahtava aamukahvi tai herkullinen välipala työpaikalla voi olla jollekin elämys – toiset kaipaavat jotain päräyttävää. Tiketillä elämykset kuuluvat sekä arkeen että juhlaan.

Arkena jokainen viikko päätetään kokoontumalla yhteen toimistolla tai etänä. Tällöin puolituntisella agendalla on syntymäpäiväjuhlia, pelejä ja visailuita eli lähinnä rentoa yhdessäoloa.

Kaksi kertaa vuodessa järjestetään isot juhlat, joissa on yleensä suomalainen artisti esiintymässä. Juhlien ja keikkojen lisäksi yhteinen tapahtuma voi olla esimerkiksi taulujen maalaamista. Nämä ovat juhlahetkiä, mutta yhtä kaikki, ne ovat elämyksiä, joissa syntyy muistoja ja kohtaamisia, joita ei arjessa välttämättä tulisi.

Tapahtuma-asiantuntija Miikka Mäenpäälle Tiketin työntekijäelämyksissä arvokasta on juuri se, että erilaisissa tapahtumissa syntyy huomaamatta keskusteluita ja kohtaamisia, joita ei muutoin syntyisi.

“Siellä voi keskustella vapaa-ajan asioista ja työasioista kevyesti, esimerkiksi myyntiosaston, toimitusjohtajan tai henkilöstöpäällikön kanssa, mikä luo yhteisöllisyyttä ja rikkoo vähän sitä rajaa. Ollaan yhdessä oikeasti, eikä vaan työpaikalla kahvihuoneessa heilauteta kättä.”

Johdolla on tärkeä rooli kohtaamisten mahdollistamisessa, mutta Merimaa muistuttaa, että loistava työpaikka ei ole vain johtajien asia.

“Jokaisella työntekijällä ja työyhteisön jäsenellä on vastuu siitä, minkälaisen energian luo ympärilleen ja miten itse tekee työyhteisöstä kivemman.”

Kohtaamisten mahdollistaminen ja mieleenpainuvien kokemusten tuottaminen on Merimaan mielestä tärkeää, sillä mitä tyytyväisempi henkilökunta, sen parempi palvelu ja sitä kautta tulos. Työntekijäelämykset ovat hauskoja, mutta niillä on myös yhteys vahvaan taloudelliseen asemaan. Kun työntekijät viihtyvät ja haluavat ponnistella yhteisen tekemisen eteen, se näkyy liiketoiminnan kannattavuudessa.

Kuuntele jakso Spotifyssa tai Great Place To Work Suomen verkkosivuilla.